”Jeesus oli palestiinalainen marttyyri”

 

Joulu on takana ja sadat miljoonat kristityt muistivat tavalla tai toisella Jeesuksen syntymäpäivää. Uutisissa kerrottiin siitä, miten Betlehemin turismi elpyi ilahduttavasti tänä vuonna. Kaupungissa vieraili pelkästään joulun aikaan yli 100.000 matkailijaa. Kokonaissaldo ulkomaalaisten osalta nousi noin 1,5 miljoonaan, kun se 2000-luvun alun kansannousun, intifadan väkivaltaisuuksien vuoksi romahti vuositasolla alimmillaan 200.000:een.
Islam pitää Jeesusta profeettana, mutta ei Jumalan Poikana. Jeesuksen syntymäkaupunki Betlehem on edelleen leimallisesti kristittyjen kaupunki, vaikka kaupungin asujaimisto vaihtui islamvoittoiseksi jo parikymmentä vuotta sitten.

Kirkkorekry neliöb. 29.4.-12.5.


Tämän joulun
alla palestiinalaiset – myös jotkut kristityt – kehottivat koko maailmaa muistamaan, että ”Jeesus oli palestiinalainen (arabi)”. 
Palestiinalaiset ovat käyttäneet samaa provosoivaa teesiä vuosikymmenien ajan. Julkisen perinteen aiheesta aloitti Jasser Arafat, joka piti säännöllisesti Betlehemissä joulupuheen. Islaminuskoinen Arafat väitti Jeesusta ensimmäiseksi palestiinalaiseksi vapaustaistelijaksi, joka toi siunauksen Pyhään maahan. Hän koetti rohkaista tällä tavoin Betlehemin eri kirkkokuntien kristittyjä seisomaan muslimien kanssa samassa ruodussa kohti itsenäistä Palestiinaa, jonka pääkaupunkina on Jerusalem.

Ensimmäisenä itsehallintojouluna vuonna 1995 Arafat totesi: ”Tänään rukoilemme Betlehemissä, huomenna Jerusalemissa.”
Juutalaisia legendaarinen palestiinalaisjohtaja näpäytti usein muistuttamalla kantaisä Aabrahamin ”irakilaisista juurista”. Arafatin mukaan oli perusteltua sanoa, että Kaksoisvirtojen maasta lähtenyt Aabraham oli ensimmäinen varsinainen Jumalan tahtoon alistuja, muslimi.
Vuonna 2004 kuolleen Arafatin muisto on vahvasti esillä kaikkialla Länsirannalla, jossa hänen perustamansa PLO:n (Palestiinan vapautusjärjestö) suurin puolueryhmä Fatah on vallassa. Arafatin henkilökuvan palvonta laantui, kun ääri-islamistinen Hamas sai vuoden 2006 vaalivoittonsa jälkeen Gazan lisäksi tilapäisesti valtaa Jordanjoen läntisellä rannalla. Arafatin ja Fatahin julkisuuskuva ryvettyi taloudellisissa väärinkäytöksissä. Arafatin kuvat ovat nyt palanneet katukuviin. Niiden määrästä voisi jopa päätellä, että hän on palestiinalaisille todellinen Betlehemin joulun ”Herra”.

Nykyinen palestiinalaisten presidentti Mahmoud Abbas on ollut hiukan edeltäjäänsä hienovaraisempi Jeesusta koskevissa kommenteissaan, mutta hänen tukemansa palestiinalaiset tiedostusvälineet käyttävät Arafatin aikaisia ilmauksia.
Joulukuun alkupäivinä palestiinalaishallinnon televisio haastatteli nasaretilaista Samih Ghanadrehia, joka on kirjoittanut kirjan kristillisyyden suhteesta islamiin. Hän totesi muistavansa hellyydellä Arafatin puheita Jeesuksesta ensimmäisenä palestiinalaisena marttyyrina (arabiaksi shahid). Marttyyreiksi arabit nimittävät myös pommi-iskijöitä, jotka räjäyttävät itsensä juutalaisten keskellä.

Aiemmin tänä vuonna palestiinalaisten tiedostus- ja opetushallinto kertoi nettisivullaan, että Jeesuksen äiti, Neitsyt Maria, oli syntyjään palestiinalainen. Viime keväänä Abbasin nimeämä Jerusalemin mufti, Mohammed Hussein saarnasi palestiinalaisten televisiokanavalla Jeesuksesta. Mufti totesi, että Jeesus levitti islamin oppia Palestiinan maassa, ja että Jeesus oli äitinsä tavoin palestiinalainen.

Arabimaailmassa on iskostettu laajasti näkemystä, että juutalaisesta suvusta syntynyt Jeesus olikin palestiinalainen ja muslimi jo ennen islamilaisuuden syntyä. Islamilaisuudessa pyritään kieltämään Jeesuksen historialliset juuret juutalaisuuteen sekä Israelin maahan.

Viime aikoina palestiinalaiset ovat jälleen pyrkineet kumoamaan myös Jerusalemin arvon juutalaisuudelle. Uskonnollis-poliittisen pelin osana palestiinalaiset johtajat ovat todenneet, ettei Jerusalemissa ole mitään niin sanottuja juutalaisten pyhiä paikkoja, vaan ne kuuluvat islamilaiseen traditioon.

Tämä peli jatkuu, vaikka arkeologiset löydöt kiistatta todistavat juutalaisuuden historialliset yhteydet Jerusalemiin ja moniin palestiinalaisten asuttamiin Länsirannan kaupunkeihin.

 
Dei, herätys, artikkeliban 7.2.- (1/2)